Asovan tuulet

 

Asovan ja Mustanmeren tuulet 

tervehtivät 

lyövät kevyesti kättä

Kertšinsalmen valkoiset lokit

syöksähtelevät 

meren pintaan ja ylös

on kevät

aamiaisen aika.

 

Vasja sulkee silmänsä

tuntee pistaasin ja laakerin tuoksut 

auringon lämmön

laivan kevyen liikkeen aalloilla.

. 

Mieli täynnä kuohuja, muistoja lapsuuden päivistä, retkistä meren rannoille 

hän uinuu

leijailee kuin höyhen Mustanmeren keväässä 

kunnes säikähtää 

tuntee poskellaan 

kalasnikovin kylmän piipun

rikin ja kalman hajun

sekoittuneena lokin valitukseen 

pohjattomaan ikävään. 

 

Voi Vasja

kovin oli elämäsi lyhyt  

vaihtoi paikkaa kuoleman kanssa

tulit tärkeäksi vain

patriarkan sormukselle 

presidentin oivalluksille 

haudankaivajalle

muovikukkien tekijöille ja myyjille

suruviestien kantajille 

väestörekisterin pitäjille.

 

Oi, gospodin pomilui, elämä jätti

heräät ehkä henkiin aapiskirjan sivuilla, historian tunnilla

kun lapsenlapsillesi kerrotaan satuja Vladimir Suuresta /

Patriarkan siunaavasta voimasta /

isänmaan sankareista /

kaikista harhautetuista /

jotka vaihtoivat henkensä leskenropoon, paluumatkaan sinkkiarkussa, muovikukkiin haudalla.

 

(pertti koistinen 7.4.2025)