Saiko Petteri Orpo tartunnan?

Seurattuani keskustelua kansanedustaja Pia Kauman käyttäytymisestä Etyijin kokouksessa ja pääministeri Petteri Orpon siihen kohdistamaa paheksuntaa, kahistuin. Kyselin oliko Orpo matkustellut nuorena miehenä tai viime aikoina Intiassa ja hurahtanut kastijärjestelmään.

Kuten tunnettua, Intiassa kastijärjestelmä on juurtunut sitkeästi yhteiskuntaan. Se toimii valtion instituutioiden rinnalla siitä huolimatta että politiikan tasolla korostetaan demokratiaa, ihmisoikeuksia ja lehdistön vapautta. Kastijärjestelmän ylimpiin kerroksiin kuuluvat brahminit ja alimpiin dalit. Daleihin kuuluvat kastittomat sekä ne, joita kutsutaan koskemattomiksi. Se tarkoittaa, ettei daleihin tule koskea eivätkä dalit saa koskea muihin kasteihin kuuluvia ilman vakavia seurauksia.

Kastijärjestelmää on tähän saakka pidetty vain Intian vitsauksena, mutta nyt on merkkejä on luettavissa myös keskellä pohjoismaisen hyvinvointivaltion käytäntöjä,  Suomessa. Nyt kysytään kuka tartutti, milloin ja ketkä ovat tartuttajia?

 

Kuka tartutti ja milloin

Meillä on runsaasti kokemuksia pandemioiden leviämisestä ja hoitamisesta, mutta kastijärjestelmän tapaisen sosiaalisen järjestyksen leviämisen mekanismit ovat epäselvät, joskin Hannah Arendt on tätä pyrkinyt mallintamaan teoksessaan ”Totalitarismin synty”. Tilannettamme pahentaa se, ettei mikään taho ota siitä vastuuta. Epäselvää tuntuu olevan myös sen suhteen kuka oikeastaan on saastunut.

Onko Petteri Orpo saastunut, hän kun tuntuu ajattelevan kastijärjestelmän oppien mukaisesti. Pääministeri Orpo nimitäin katsoi kansanedustaja Pia Kauman tehneen virheen kun tämä Etyjin puheenjohtajana tapasi Etyijin kokouksen osallistuneen Venäjän delegaation johtajan? Orpo vakuutti, että ”itse en olisi sitä tehnyt”. Vai onko Pia Kaumasta tullut peräti Dalit, kun hän lähestyi saastunutta kohdetta, Venäjän ETYI-valtuuskunnan johtajaa? Sosiologit ja Hiski Salomaa taas tuntuvat ajattelevan tässäkin asiassa tuttuun tyyliinsä, että vika olisi rakenteissa eikä johdossa. Eräs vakavasti otettava näkökulma, ja mahdollinen selitys on myös se, jonka Pentti Haanpää esitti vuosikymmeniä sitten novellissaan ”Jauhot”. Keskellä mitä pahinta pulaa syrjäkylän kauppias ja asiakkaat ovat yhtä mieltä siitä, että jauhoja ja valtion apua tarvittaisiin, mutta miten ne saadaan tänne jumalankin hylkäämälle perukalle. Jos kunta rakentaisi, tietenkin myös metsäyhtiöiden toiveita kuunnellen, uuden tien, tietä pitkin saattaisi kylille lampsia myös vähemmän toivottuja hamppareita.

Orpon hallituksella on samankaltainen ongelma. Jos venäläisiin oltaisiin kosketuksissa ja syntyisi jonkinlaiset puhevälit, edessä saattaisi olla rauha, joka saastuttaisi militaristit ja saattaisi kansan puolustustahdon perikatoon. Juuri lentoon päässyt aseteollisuutemme kokisi rajun romahduksen, sadoilta menisi työpaikat alta ja kun saastunut lumipallo pyörisi edelleen, olisi edessä kehityksen loppu. Puhumattakaan nyt siitä, että Venäjän puolelta saattaisi rajoillemme lapata sen verran porukkaa, että vaikka saisimme vartiotehtäviin ja piikkilanka-aidan paikkaukseen ministeri Rantasen erikoisjoukot, siis kaikki perussuomalaiset ja kokoomuksen terävimmän kärjen, kävisi tilanne ennen pitkää kestämättömäksi.

Mitä siis tehdä?

Ensimmäinen kysymys kuuluu ketä hoidetaan? Hoidetaanko Petteri Orpoa ja hänen kanssaan samoin ajattelevia (keinoina eristys ja eheytyshoito), vai Pia Kaumaa ja hänen myötäilijöitään, vai tulisiko ehkä julistaa liikekannalle pano ja rokotukset koko kansalle? Pääministeri Netanjahu on ilmeisesti jo tulossa vierailulle antamaan hyviä neuvoja. Sari Essayjan tiedetään olevan lähtökuopissa Netanjahua  vastaan. Kotikunta oli jo lahjottanut uudet lenkkarit ja vesipullon. Kaikki riippuu loppupeleissä presidentti Aleksander Stubbista, siitä ehtiikö hän ottamaan aikaa Sarille, kun tämä starttaa Lapinlahdelta Helsinkiin.

Kastiajattelua ei kuitenkaan ole täysin yllättävänä ja uutena asiana, sillä kastijärjestelmän piirteitä meillä on entuudestaan mm siinä, miten yhteiskunnassamme suhtaudutaan pienituloisiin, työttömiin, maahanmuuttajiin ja nyt myös venäläisiin. Nämä kokemukset antavat myös ymmärtää, että altistuneiden riskiryhmien tunnistamiseen riittää se puhuuko venäjää tai lukeeko vaikka venäläisiä kirjallisuuden klassikoita. Ne, jotka näin pääsiäisen aikoihin riekkuvat kirkon ympäri ja huutelevat ”totisesti ylös noussut”, oirehtivat laukkuryssän tautia.

Niin, että saahan nähdä miten tämän russofobian hallinnassa käy. Yhteinen raja ja kulttuurinen sidos Venäjään on Euroopan pisin.

(pertti koistinen 13.4.2025)